I will be king

Ida sanoi joskus todella osuvasti "Odotan sitä päivää, kun Hiisille ilmestyy kruunu ja punainen viitta harteille". Hiisi on tämän asunnon pieni kuningas, näin on. Sain vihdoin Hiisistä sen tilaamani julisteen kehyksiin. Oi miten ihana siitä julisteesta tuli! Pia oli ottanut miu mielestä niin manion kuvan katista, niin olihan se pakko saada 80cm korkeana kuvana seinälle. Hiisi.

Leevillä (10v) ja Alisalla (2v) oli tiistaina synttärit. Kävin valvomassa Leevin juhlia Hoplopissa, ja oli oikein mukavaa! Tänään oltiin Alisan synttäreillä sitten. Väänsin pari piirakkaa ja näin omia kummejani. Pitkästä aikaa. :) Kaakku oli oikein maukasta! Kuskasin veljeä ja Leeviä pitkin Vantaata, kiva oli kruisailla kuin "rallikuski". Huomenna mennään Leevin aikuisten juhlille, sielläkin on luvassa paljon kaikkea hyvää ja lihottavaa.

Viime viikolla isä kävi täällä vähän mittailemassa sun muuta miettimässä, rempataan tämä asunto kevään kuluessa. Kaikki menee uusiksi, tosin haluaisin kunnioittaa talon ikää. Liekö menee läpi toiveet.

Torstaina hengailin koko päivän Emilian luona. Pidettiin käsityöpiiriä ja leivottiin suklaakakkua. Miten mukavaa olikaan käydä tsekkaamassa niiden uusi kissa Jeti. Hiisi meneekin Jetin seuraksi viikolla 8, kun lähden Söldeniin laskemaan viikoksi. Tulevat varmasti hyvin toimeen. Hyvä on Hiisin tottua toisiin kissoihin, jos meille kissakaveri vielä otetaan tulevaisuudessa.

Maanantaina alkaa koulu, oman loman loppumista päätettiin juhlistaan Emilian, Heidin ja Sannan kanssa baarireissun merkeissä sunnuntaina. Saa nähdä missä kunnossa sitä kontataan kotiin...

We lost track of the time

Vieläkään en ole saanut Alpeilta kuvia. Täytynee ottaa tikku mukaan seuraavalla kerralla kun Mikkeliin matkaan, jotta sieltä muutama tarttuisi mukaan. Niin ja Vantaalta myös.

Hiisin ja miun elämä ei ole yllättäen kokenut suurempia muutoksia. Hiisi on vain ollut nyt tavallista apaattisempi täällä Helsingissä, tiedä häntä, jos se masentui kotiin tulosta.. Olihan Mikkelissä niin kivaa. Hiisin onneksi (ja tietenkin miuki) iskä on tulossa tänne torstaina. Lähdetään kiertelemään kaikki mahdolliset ja mahdottomat remontoimiseen liittyvät liikkeet. Eipä olekkaan isäukko koskaan tullut yöksi ihan vain minun takia.

Tänään Hiisi sai ensimmäistä kertaa ateriakseen tipun. Tosin se jäi syömättömäksi ateriaksi, kun ei karvakasa tiennyt mitä sille tehdä. Alussa oli hirvittävän hauskaa ja jännää viskoa tipua menemään höyhenet lentäen, mutta aika äkkiä alkoi niin kova nälkä vallata mielen, että sekin hauskuus jäi. Hiisi on keksinyt itselleen asunnon lämpöisimmän paikan taas: patterin vierusta. Laiton sille siihen korinkin, ja eihän sitä muualta meinää enää löytääkkään. Tästä voitte päätellä, että patterimme läpiävät taas. Nämä pakkaspäivät ovatkin verottaneet niin hirveästi tätä lämpöä täällä sisällä. Alkovissa höyryää hengitys.

Kuvittelin, ettei minulla ole mitään tekemistä näinä kahtena viimeisenä viikkona ja kuhan löysäilen kotona. No nyt onkin sitten kalenteri niin täynnä, etten tiedä kuinka päin tässä olisin. Mutta onpa niin kiva olla välillä sosiaalinen!

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Ollaan kohta kuukautta vaille vuosi asuttu Hiisin kanssa saman katon alla enkä meinaa vieläkään ymmärtää, että Hiisi on Hiisi. Tätä on vaikea selittää, mutta se, että Hiisi asuu m i n u n kanssa, ei kenenkään muun, minun. Koskaan ei kaloja ihmeellisempiä otuksia ole kanssani asunut, ja Hiisi on mitä mahtavin kaveri! Iskä oli aivan mielettömän ihana, kun vietettiin viikonloppua Mikkelissä. Minä pääsin helpolla, kun äiti ja iskä antoivat Hiisille jokaisen ruuan ja muutenkin hoitivat sen leikittämisestä ja päivittäisestä happihypystä parvekkeella. Äiti olisi syöttänyt Hiisille varmaan kilon voita, jossen olisi ollut kieltämässä. :D Pöpsi oli onnellinen kissa - valvoi ja touhusi pitkät päivät, eikä se löytynyt kuin pari kertaa kenkäkaapista. Ensimmäistä kertaa se oli todella rento Mikkelissä.

En tiedä mistä johtui Hiisin vähäiset aamuyönunet. Kuuden jälkeen kissa alkoi heretellä ja jatkoi sitä niin kauan kunnes sai mut potkittua ylös. Kirosin. Mietin mahtoiko syynä olla se kuuden yön ero, minkä Hiisi vietti kahden neiti-kissan seurana. Sielläkin kuulemma oli kuitenkin nukkunut pikkuserkkuni päällä ja vieressä. Ehkä olen sille sittenkin tärkeä. :D

Alpeilla oli upeaa, niin kuin kuvitella saattoikin. Tämä kerta kuitenkin ylitti kaikki huimimmat haavekuvanikin. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mitä nyt lentokoneet jättivät peräänsä valkoisia taivaanhalkojia. Koska Madonna ei ollut vielä täyttynyt italialaisista, avautui meille lähes tyhjät baanat. Oikein oiva paikka tuollaiselle neljän laskupäivän retkelle! Meidän porukka ei olisi voinut paremmin sattua, meillä oli niin mainiota. Postaan tänne kuvan tai kaksi reissulta, kunhan niitä ensin koneelle saan.

Huomenna tosiaan vaihtuu vuosi. Aattoa vietämme Sannan kanssa ainankin aluksi täällä meillä. Kuohuvaista tulee varmasti maisteltua. :) Ehkä tästä tulee se paras uuden vuoden vaihdos aikoihin. Toivon kovasti. Voi olla, että käymme jossain pippaloissa. Pitänee katsoa mitä ilta tuo tullessaan.

Mainiota Joulua!

Toivontan jo nyt hyvät joulut jokaiselle! Iskä päätti yllättää keskiviikkona kertomalla, että lähdemme Madonna di Campiglioon, Italian Alpeille, jouluksi. Huomenna lähtee kone Hki-Vantaalta kohti Milanoa. Meitä lähtee seitsemän hengen porukka, josta olen niin iloinen. Madonnassa on kuulemma pari metriä lunta, joten tästä joulusta tulee UNELMA! ♥

Olin niin kovasti odottanut ensimmäistä joulua Hiisin kanssa yhdessä. Nyt se siirtyy vuodella - Hiisi pääsee Vantaalle joulukotiin kahden muun kissan seuraksi. Vähän mua jännittää miten Hiisi pärjää viisi päivää ihan uudessa paikassa, uusien ihmisten keskellä. Onneksi joulukoti on hyvä. :)

Ensi viikon perjantaina tullaan takasin, syöksyn varmasti heti hakemaan Hiisin kotiin. Tosin voi miten minua säälittää Hiisi, kun se joutuu lähtemään sillon perjantaina vielä Mikkeliin. Mennään sinne viikonlopuksi - tullaan sitten tiistaina takaisin viettämään uutta vuotta Helsinkiin.

Kaveri Hiisille kutkuttelee niin paljon takaraivossa, ja puoliksi nyt olen päättänyt jollain aikavälillä toisen kissan ottaa. Uskon se olevan meidän jokaisen parhaaksi.

Heat, please.

Käytiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna autolla Mikkelissä. Voi miten mukavaa oli, ja Hiisilläkin oli matkaseurana Perro-neiti Nova. Takasinpäin kun ei koskaan meinata jaksaa matkustaa, niinpä jälleen kerran ajelin pinna kireällä koko kolme tuntia. Toisaalta Hiisi nautti, kun pääsi äiskän paapottavaks. Mikkelissähän, kun on tunnetusti tilaa, niin siellä on mukava ottaa spurttia ja ehkäistä osteoporoosia rappusissa. ^^

Muutama päivä siten sai ilokseni kuulla, että Roopella on ompelukone! Tänään kävin katsomassa Leevin korispeliä, jonka jälkeen jäin niille surruttelemaan Hiisille koppaan päällistä. Tässä siis muutama kuva tästä suuresta ylpeydestäni. :D



Sovitaan Pöppänän kanssa nyt hyvin yhteen! :D

Maanantaina pitää soitella eläinlääkärille, josko saataisiin rahoittavia matkaan jouluksi. Viikon päästä (vielä en ole päättänyt päivää) suunnataan kohti Mikkeliä. Parin yön seutua mökkihöperöidytään mökilläkin. :) Vielä, kun jaksaisi nämä muutamat tentit niin sitten olen iloinen!