Heat, please.

Käytiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna autolla Mikkelissä. Voi miten mukavaa oli, ja Hiisilläkin oli matkaseurana Perro-neiti Nova. Takasinpäin kun ei koskaan meinata jaksaa matkustaa, niinpä jälleen kerran ajelin pinna kireällä koko kolme tuntia. Toisaalta Hiisi nautti, kun pääsi äiskän paapottavaks. Mikkelissähän, kun on tunnetusti tilaa, niin siellä on mukava ottaa spurttia ja ehkäistä osteoporoosia rappusissa. ^^

Muutama päivä siten sai ilokseni kuulla, että Roopella on ompelukone! Tänään kävin katsomassa Leevin korispeliä, jonka jälkeen jäin niille surruttelemaan Hiisille koppaan päällistä. Tässä siis muutama kuva tästä suuresta ylpeydestäni. :D



Sovitaan Pöppänän kanssa nyt hyvin yhteen! :D

Maanantaina pitää soitella eläinlääkärille, josko saataisiin rahoittavia matkaan jouluksi. Viikon päästä (vielä en ole päättänyt päivää) suunnataan kohti Mikkeliä. Parin yön seutua mökkihöperöidytään mökilläkin. :) Vielä, kun jaksaisi nämä muutamat tentit niin sitten olen iloinen!

I need a doctor

Tänään se päivä sitten koitti: Hiisi ja eläinlääkäri. Koko homma meinasi mennä aivan käteen kiitos oman aikataulussa pysymättömyyteni. Olin myöhässä, enkä sitten meinannut löytää viimeisiä metrejä perille, joten paineltiin Hiisin kanssa melkein vartti myöhässä. Onneksi vastaanoton ihmiset olivat niin kivoja ja mukavia ettei tarvinnut potea äärimmäisen huonoa omatuntoa (huono omatunto riitti :D). Hiisiä ei sitten rokotettukkaan, eikä näin ollen sirutettu. Sainoivat, että riittää parin vuoden välein rokotus. Ensi vuonna sitten. Kaikki oli kuulemma Hiisillä ok, hampaatkin erinomaisessa kunnossa. Kehuja Hiisi sai turkistaan. Voi miten mamma tulikaan ylpeäksi pienestään. ♥ Juteltiin vähän ruokinnasta ja ulkoilusta. Matkustukseen en apua saanut, mutta toivottavasti lähiaikoina. Oli helpottavaa kuulla, että Hiisi voi hyvin. Siitä kun voin päätellä hoitavani Pöppänää hyvin.