I will be king

Ida sanoi joskus todella osuvasti "Odotan sitä päivää, kun Hiisille ilmestyy kruunu ja punainen viitta harteille". Hiisi on tämän asunnon pieni kuningas, näin on. Sain vihdoin Hiisistä sen tilaamani julisteen kehyksiin. Oi miten ihana siitä julisteesta tuli! Pia oli ottanut miu mielestä niin manion kuvan katista, niin olihan se pakko saada 80cm korkeana kuvana seinälle. Hiisi.

Leevillä (10v) ja Alisalla (2v) oli tiistaina synttärit. Kävin valvomassa Leevin juhlia Hoplopissa, ja oli oikein mukavaa! Tänään oltiin Alisan synttäreillä sitten. Väänsin pari piirakkaa ja näin omia kummejani. Pitkästä aikaa. :) Kaakku oli oikein maukasta! Kuskasin veljeä ja Leeviä pitkin Vantaata, kiva oli kruisailla kuin "rallikuski". Huomenna mennään Leevin aikuisten juhlille, sielläkin on luvassa paljon kaikkea hyvää ja lihottavaa.

Viime viikolla isä kävi täällä vähän mittailemassa sun muuta miettimässä, rempataan tämä asunto kevään kuluessa. Kaikki menee uusiksi, tosin haluaisin kunnioittaa talon ikää. Liekö menee läpi toiveet.

Torstaina hengailin koko päivän Emilian luona. Pidettiin käsityöpiiriä ja leivottiin suklaakakkua. Miten mukavaa olikaan käydä tsekkaamassa niiden uusi kissa Jeti. Hiisi meneekin Jetin seuraksi viikolla 8, kun lähden Söldeniin laskemaan viikoksi. Tulevat varmasti hyvin toimeen. Hyvä on Hiisin tottua toisiin kissoihin, jos meille kissakaveri vielä otetaan tulevaisuudessa.

Maanantaina alkaa koulu, oman loman loppumista päätettiin juhlistaan Emilian, Heidin ja Sannan kanssa baarireissun merkeissä sunnuntaina. Saa nähdä missä kunnossa sitä kontataan kotiin...

Temporarily out of gas

Viime viikon tiistaina täytin 20v. Miulle laulettiin. Olin otettu. :)Saman viikon maanantaina juhlittiin tyttöporukalla, meiltä täältä Töölööstä siirryttiin Shakeriin shottirallista nauttiimaan. Hiisi istui täällä kotona omalla tuolillaan ja kommentoi keskustelua, esitteli tuo huomion kerjuri leikkitaitojaankin.

Perjantaina täällä oli sitten vähän muutakin porukkaa juhlimassa myös Johania, joka vanheni vuoden puolestaan maanantaina. Ilta meinas mennä ihan käteen, kun porukka jätti tulematta ilman, että olivat ilmottaneet. Onneks saatiin vahvistusta eriskummalliseen joukkoomme kahdelta HHlaiselta. Olin yllättnyt kuinka hyvin Hiisi otti koko illan. Tykkäs ihmisistä niin kovasti. Omalta kohdaltani ilta ei päättynyt parhaissa merkeissä, mutta pääasia, että muilla oli hauskaa! Ja olihan itsellänikin niin kauan kuin sitä riitti. ^^

Kuun alussa käytiin myynti-porukalla Tukholmassa. Hiisi nautti Sannan seurasta, ja miä pidin huolettomana hauskaa. Kortinkin Hiisille laitoin tulemaan. Käveltiin ihan vahingossa Vanhaan Kaupunkiin ja nautittiin huippuhyvää kaakaota. Risteilyllä oli niin mukavaa! En olekkaan ollu laivassa sitten kuudennen luokan.

Viime viikko meillä oli yritystyöskentelyä. Miä promosin Hesaria. Opettavainen ja jokseenkin rankka viikko oli. Tapiolan keskuksen käytävällä tuli puhuttua kurkku kipeäksi. Oi voi. Onneks sain perjantain vapaaksi jolloin oli KÄMMIBILEET! Ihan ilta Tähti-tyttöjen kanssa. Nukkumaan päästiin vasta neljän jälkeen ja aamulla miä ajoin kaikki ylös kymmenen jälkeen, kun miu piti lähteä kotia kohti Malminkartanosta viimeistä vuoroa varten. Hiisiä tuli katsomaan äiti sekä iskä, se oli oikein onnellisena nukkunut tuolla alkovissa iskän jaloissa. Voi niitä miehiä! :D Illalla vielä päätin lähteä Janican luo Jakomäkeen, voi miten kiitänkään onneani, että Lauri lähti samaa matkaa mukaan - yksin ois ollu aika jännät paikat mennä. Köhö. Koko lauantaina vietin 2 tuntia kotona, siis koko vuorokautena!

Porukat lähti eilen laivalle, joten tänään piti sitten käydä hakemassa ne Länsisatamasta. Koska miulla oli kerrankin auto taas käytössä, päätin kruisailla kohti Vantaata ja viettää sillä Leevin ja Roopen kanssa pari tuntia. Hiisi protestoi yksinoloa..yllätys.

Every moment was so precious.

Kyynel tipahti poskelle, sydän pysähtyi, hengitys lamaantui. Vasta musiikin tunkeutuessa odottavaan hiljaisuuteen uskalsin niiskaista. Rakastin. Rakastan. Katsoin WALL-E:tä.

Kuulin joskus sanottavan, että elokuva on hyvä jos ei katso kelloa välissä. Yleensä katson kelloa joka leffassa, eli kohdallani uskon kellottoman elokuvan tarkoittavan erinomaisuutta. Nyt en katsonut kertaakaan. Ei tullu edes mieleeni, eläydyin niin totaallisesta tämän pienen robotin romanttisuuteen. Elin täysillä mukana. Tuollaista elokuvaa, tunnetta, ei koskaan olisi voitu tehdä ihmisten näyttelemänä, ei millään muilla hahmoilla kuin roboteilla. Mieleeni siinä puhuttiin (ihmiset) vähän liikaa, mutta sehän oli lastenelokuva, ei aikuisten. Katsellessani kierteisgalaksia yhdessä WALL-E:n kanssa sydän puristui ikävästä Tähtieni pariin.

Olen päättänyt haastaa itseni, toivon etten luovuta ennen joulua. Haastan itseni käymään myynnin koulutusohjelman loppuun. Kovastikkin kutkuttelisi hakea Kauppakorkeaan uudestaan paremman tutkinnon, sitsaamisen, yhteissöllisyyden takia, mutta Haaga-Heliassa joudun suuremman henkisen haasteen eteen. Minun on niin äärettömän vaikea mennä siihen muottiin mitä he luovat, joten tässä on paikka kasvaa ja kehittyä.

Huomenna haluan mennä katsomaan Alisaa, rakkaimpaani. Tuota sinisilmäistä tyttöä, joka hurmaa kaikki, jonka silmät kertovat enemmän kuin maailma. Vien hänelle vaaleanpunaiset talvikengät. On myös ihana nähdä siskoani, niin pitkä aika viime kerrasta. Toivottavasti kaikki voivat hyvin. Huomenna nähdään.

JetLag

Ennen mitään muuta, tahdon toivottavaa Paljon Onnea Kawaii-kissalalle kahdesta pentueesta! Ihanaa, kun tuli vauvoja. ♥

Sitten muista asioista turhaa juoruamista. Saa nähdä miten paljon jaksan kirjoittaa näin Jet lagin alaisuudessa. Tänään aamulla oli yhdeksältä lento JFK:lta New Yorkista Suomessa. Vietettiin tosin ne kolme ja puolipäivää Washingtonin kansainvälisen lentokentän, Dullesin, läheisyydessä - olihan nimittäin kyse työmatkasta. Lähtö Washingtoniin tuli vähän nopealla varoitusajalla, ja lopullinen vahvistus matkaan tuli vasta sunnuntai-iltana (maanantaina oli siis lähtö). Matka oli raskas, mutta menetykseikäs. Paljon saatiin aikaan, ja sainpahan matkustaa Business-luokassa omat lennot! Ei vitsi mitä luksusta! Olisi kiva laittaa tänne kuvia Washington D.C:stä, Leesburgista ja vaikka ihan Dulles Town Centeristä, mutta koska olin laiska-paska-kuvaaja, niin vissiin yhden kuvan otin koko matkan aikana: Forrest Gump -altaasta. Eli näin tuli elämäni toisen kerran käytyä Jenkkienmaalla työnpuitteissa.

Kotona odotti hassu katti, Heidille miljoonat kiitokset kun kehtasi tulla tänne asumaan ja vahtimaan tuota kittaa. Pöpsy ei ole koskaan, ikinä, milloinkaan viettänyt niin paljon aikaa sylissä kuin aamulla, kun käsivarsilleni sen nostin. Mennessäni ottamaan päikkäreitä niin tuo rakas karvakasa tuli kehräämään ja köllimään pään viereen. Voi taivas mikä ikävä mulla sitä olikaan! Puolen vuoden parhaat yöt nukuin hotellin leveässä sängyssä, mutta eiköhän me vielä Hiisinkin kanssa löydetä yhteisymmärrys nukkumisesta.

Päätin sitten ottaa vastaan opiskelupaikan Haaga-Heliasta. Minusta tulee näin ollen myyjä. Hmm. Yrittivät tosin kovasti pyytää jäämään Finnairille, ja osa musta kovasti halusikin, mutta tuntui kuitenkin, että nyt on aika lähteä ja jatkaa matkaa. Ehkä ensi kesänä ottavat mut taas sinne häröilemään! Tuleepa kova ikävä niitä kaikkia. Ja tämän puitteissa sopimukseni puretaan ennen sen loppumiseta, joten lippuetu jäi haaveeksi tältä syksyltä. Mutta eiköhän tuo Washingtonin-reissu nyt ollut ihan hyvä matka joka tapauksessa.

Reilu viikko ennen komennukselle lähtöä, mulla oli huippu viikonloppu kiitos maanhuipun tätini! Silloin tuli käytyä Vieralla miehillä, syötyä pizzaa ja elettyä muutenkin niin tavattoman epäterveelliseti. Ahh mitä elämää! Tänään jos vaan jaksaisin, niin tytöt grillailevat Malminkartanossa, olisi ehkä parhainta nähdä tähtitieteilijöitäni!

3 viikkoa töitä - pitkä viikonloppu Mikkelissä - orientoivat - opiskelujen aloitus
Lähitulevaisuus, kuulostaa ehkä parhaalta aikoihin.