We lost track of the time

Vieläkään en ole saanut Alpeilta kuvia. Täytynee ottaa tikku mukaan seuraavalla kerralla kun Mikkeliin matkaan, jotta sieltä muutama tarttuisi mukaan. Niin ja Vantaalta myös.

Hiisin ja miun elämä ei ole yllättäen kokenut suurempia muutoksia. Hiisi on vain ollut nyt tavallista apaattisempi täällä Helsingissä, tiedä häntä, jos se masentui kotiin tulosta.. Olihan Mikkelissä niin kivaa. Hiisin onneksi (ja tietenkin miuki) iskä on tulossa tänne torstaina. Lähdetään kiertelemään kaikki mahdolliset ja mahdottomat remontoimiseen liittyvät liikkeet. Eipä olekkaan isäukko koskaan tullut yöksi ihan vain minun takia.

Tänään Hiisi sai ensimmäistä kertaa ateriakseen tipun. Tosin se jäi syömättömäksi ateriaksi, kun ei karvakasa tiennyt mitä sille tehdä. Alussa oli hirvittävän hauskaa ja jännää viskoa tipua menemään höyhenet lentäen, mutta aika äkkiä alkoi niin kova nälkä vallata mielen, että sekin hauskuus jäi. Hiisi on keksinyt itselleen asunnon lämpöisimmän paikan taas: patterin vierusta. Laiton sille siihen korinkin, ja eihän sitä muualta meinää enää löytääkkään. Tästä voitte päätellä, että patterimme läpiävät taas. Nämä pakkaspäivät ovatkin verottaneet niin hirveästi tätä lämpöä täällä sisällä. Alkovissa höyryää hengitys.

Kuvittelin, ettei minulla ole mitään tekemistä näinä kahtena viimeisenä viikkona ja kuhan löysäilen kotona. No nyt onkin sitten kalenteri niin täynnä, etten tiedä kuinka päin tässä olisin. Mutta onpa niin kiva olla välillä sosiaalinen!

I got my rock moves

Hiisi on ihanin, ihan paras! Vaikka ei siitä nykysin mitään seuraa ole (paitsi aamulla klo 7, kun sen mielestä olisi oikein hyvä aika saada ruokaa). Kissi kököttää vain punaisessa korissa vessan lattialla miu yökkärin päällä. Aina ohi mennen, kun sitä vilkasee, tulee katse "Ai ooks kade vai, nii-i, täällä on kyllä tosi lämmin". Tästä siis voi päätellä, että pieni yksiöni on aika viileä. Toinen pattereista ei tahdo lämmetä ollenkaan, pitänee soittaa talonmiehelle, jotta saadaan kissa vessasta pois.

Lunta näin ekaa kertaa eilen. Havahduin siinä Puistolan kohdalla, että laituri oli ihmeellisen valkean kerrostuman peittämä. Kävin Vantaalla katsomassa Leevin korispeliä, ja pojat voittivat! GO MY BOYS! Ens viikolla uudestaan. Tänään onkin ollut oikea lumimyräkkä. Ulkona tuuli odottamaani vähemmän, ja oli virkistävää käydä talsimassa talven ensimmäisiä lumikinoksia. :)

En ole kateellinen, en sitten tippaakaan! Kuka nyt Thaimaaseen tähän aikaan vuodesta haluaisi?! Tälläinen pimeä ja kolea aikahan on tätä parasta Suomen antia... Köhö. Iskä siis suuntaa kohti Krabia alkuviikosta. Milloin miusta tuli niin vanha, etten noille reissuille mukaan pääse? Jos jotain positiivistä voidaan tästä hakea, niin miä saan auton! V i i k o k s i! Yay. Tämä tietää Hiisille epäonnea: rokotukset. Käytän tilaisuuden hyväksi käyttää kakaraa lääkärissä. Samalla tahdon sille rauhottavia matkustusta varten. Sitä odotellessa!

PS. Maanantaina kävin ostamassa unelman harmaana. ♥