I will be king

Ida sanoi joskus todella osuvasti "Odotan sitä päivää, kun Hiisille ilmestyy kruunu ja punainen viitta harteille". Hiisi on tämän asunnon pieni kuningas, näin on. Sain vihdoin Hiisistä sen tilaamani julisteen kehyksiin. Oi miten ihana siitä julisteesta tuli! Pia oli ottanut miu mielestä niin manion kuvan katista, niin olihan se pakko saada 80cm korkeana kuvana seinälle. Hiisi.

Leevillä (10v) ja Alisalla (2v) oli tiistaina synttärit. Kävin valvomassa Leevin juhlia Hoplopissa, ja oli oikein mukavaa! Tänään oltiin Alisan synttäreillä sitten. Väänsin pari piirakkaa ja näin omia kummejani. Pitkästä aikaa. :) Kaakku oli oikein maukasta! Kuskasin veljeä ja Leeviä pitkin Vantaata, kiva oli kruisailla kuin "rallikuski". Huomenna mennään Leevin aikuisten juhlille, sielläkin on luvassa paljon kaikkea hyvää ja lihottavaa.

Viime viikolla isä kävi täällä vähän mittailemassa sun muuta miettimässä, rempataan tämä asunto kevään kuluessa. Kaikki menee uusiksi, tosin haluaisin kunnioittaa talon ikää. Liekö menee läpi toiveet.

Torstaina hengailin koko päivän Emilian luona. Pidettiin käsityöpiiriä ja leivottiin suklaakakkua. Miten mukavaa olikaan käydä tsekkaamassa niiden uusi kissa Jeti. Hiisi meneekin Jetin seuraksi viikolla 8, kun lähden Söldeniin laskemaan viikoksi. Tulevat varmasti hyvin toimeen. Hyvä on Hiisin tottua toisiin kissoihin, jos meille kissakaveri vielä otetaan tulevaisuudessa.

Maanantaina alkaa koulu, oman loman loppumista päätettiin juhlistaan Emilian, Heidin ja Sannan kanssa baarireissun merkeissä sunnuntaina. Saa nähdä missä kunnossa sitä kontataan kotiin...

We lost track of the time

Vieläkään en ole saanut Alpeilta kuvia. Täytynee ottaa tikku mukaan seuraavalla kerralla kun Mikkeliin matkaan, jotta sieltä muutama tarttuisi mukaan. Niin ja Vantaalta myös.

Hiisin ja miun elämä ei ole yllättäen kokenut suurempia muutoksia. Hiisi on vain ollut nyt tavallista apaattisempi täällä Helsingissä, tiedä häntä, jos se masentui kotiin tulosta.. Olihan Mikkelissä niin kivaa. Hiisin onneksi (ja tietenkin miuki) iskä on tulossa tänne torstaina. Lähdetään kiertelemään kaikki mahdolliset ja mahdottomat remontoimiseen liittyvät liikkeet. Eipä olekkaan isäukko koskaan tullut yöksi ihan vain minun takia.

Tänään Hiisi sai ensimmäistä kertaa ateriakseen tipun. Tosin se jäi syömättömäksi ateriaksi, kun ei karvakasa tiennyt mitä sille tehdä. Alussa oli hirvittävän hauskaa ja jännää viskoa tipua menemään höyhenet lentäen, mutta aika äkkiä alkoi niin kova nälkä vallata mielen, että sekin hauskuus jäi. Hiisi on keksinyt itselleen asunnon lämpöisimmän paikan taas: patterin vierusta. Laiton sille siihen korinkin, ja eihän sitä muualta meinää enää löytääkkään. Tästä voitte päätellä, että patterimme läpiävät taas. Nämä pakkaspäivät ovatkin verottaneet niin hirveästi tätä lämpöä täällä sisällä. Alkovissa höyryää hengitys.

Kuvittelin, ettei minulla ole mitään tekemistä näinä kahtena viimeisenä viikkona ja kuhan löysäilen kotona. No nyt onkin sitten kalenteri niin täynnä, etten tiedä kuinka päin tässä olisin. Mutta onpa niin kiva olla välillä sosiaalinen!